Nyt ne koitti: Alman onnen päivät! Saa syödä ruokaa!
Alma nimittäin joutui lihotuskuurille. Kyllä, luitte aivan oikein. Meidän 11-vuotias, steriloitu narttu joutuu (pääsee, on Alman mielestä oikea sana) lihotuskuurille. Tein virheen ja syötin Unnin ja Oodin ruokaa reilun kuukauden verran Almalle. Kuin "karppaus" konsanaan tuo ekstraenergia- ja energiaruoka saivat Alman kilot karisemaan ja nyt se on turhan hoikassa kunnossa. Minusta kun vanha koira saa olla hieman pyöreämmässä kunnossa kuin nuori, koska menee muuten nopeasti huonoon kuntoon, jos tulee jotain terveyshäikkää (ripulia, oksentelua), kun kropassa ei ole mitään mistä ottaa. Vanhemmiten tuo toipuminen on muutenkin hitaampaa. Tällä hetkellä Alma on laihempi kuin flatit, eli se on laihempi mitä se saisi olla, vaikka ikää olisi vähemmän. Oma ohjenuora kylkiluiden tuntumiseen on, että niiden pitää tuntua kuten normaalipainoisen ihmisen kämmenluut, joten siihen on Almalla vielä jokunen kilo matkaa. Alma vaihtaa nyt normaalienergiseen ruokaan ja saa ravintolisänä lohipuuroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti