Minun elämäni koirat

Joka ei katso ohitseni poissaolevana,

omia asioitaan ajatellen,

vaan on läsnä tässä hetkessä,

on minua varten.

Joka ei vaihda minua nuorempaan,

kauniimpaan, henkevämpään.

Jota ei haittaa vähääkään,

jos olen liian lihava, laiha, pitkä, lyhyt

tai sairaudet ovat jättäneet minuun lähtemättömät jälkensä.

- Sinä olet sinä, sen palvovat silmät sanovat.

Jolle olen aurinko, kuu ja tähdet,

kertakaikkisen ylivertainen ja täydellinen,

maailman keskipiste.

Tämä ihailu tekee minusta ehkä paremman ihmisen.

Joka tulee lähelle,

sydämeen asti, kun kärsin.

- Sinä suret, minäkin suren.

Jonka silmät nauravat, kun nauran.

- Sinä olet onnellinen, minäkin olen.

Joka rakastaa tänään, eilen, huomenna,

aina uskollisesti, täydellisesti, ihanasti.

Joka antaa hyvinvointinsa, terveytensä,

henkensä minun käsiini.

Minun koirani.

Minun elämäni koirat.

-Anna-Liisa Suni-

Patologin lausunto pernasta otetuista koepaloista tuli tänään: pahanlaatuinen hemangiosarkooma. Näinhän me jo oltiin jo arveltukin. Päivä kerrallaan edelleen eteenpäin ja tärkeintä on tehdä jäljellä olevasta yhteisestä ajasta mielekästä.