Kun aikaisin herää, niin paljon ehtii päivän aikana. Lauantaina agi- & nometreenien ja perinteisten lenkkien lisäksi käytiin kokeilemassa kuoriutuuko noutajasta vinttikoiraa möllimaastoissa. No ei kuoriutunut. Unni osallistui veteraanisarjaan ja pinkaisi ihan hyvin 1/3 matkasta, mutta sitten viehe otti vähän etäisyyttä ja Unni totes, että olkoot ja tuli pois. Pisteitä päätä huimaavat 64/300 (virallisissa maastokisoissa 150 on hyväksytty suoritus ja 200 sertifikaatin arvoinen juoksu). Ei ole siis jalostus mennyt ihan metsään, kun ei noutajasta vinttikoiraa saatu ;)
Sunnuntaina torkuttiin hieman pitempään ja aamutoimien jälkeen suunnattiin yliopistolle mätsäriin. Unni pääsi jälleen osallistumaan veteraanisarjaan ja keikisteli itsensä punaisten veteraanien ykkösenä BIS-kehään. BIS-kehässä sitten seisottiin ja seisottiin, mutta pönöttäminen kannatti BIS4 sijoituksen verran. Tuli vitoselle katetta, kun järjestävällä yhdistyksellä oli sen verran runsaat palkinnot.
Siinä BIS-kehää odotellessa käytiin nurmikentällä vähän nomeilemassa. Oodilla kun tuo koekausi lähenee niin omistajalla rima nousee. Unnillakin se koekausi kolkuttelee ovelle, mutta sen kanssa meillä on rima siinä mihin se viime syksynä jätettiin, joten ei tartte stressata. Mä niin tykkään näistä epävirallisista kisoista, kun osallistumisen voi päättää samana päivänä... Eihän me olla ehditty edes treenata maastoissa, kun ilmoittautumiset pitäisi jo laittaa. Jäätkin lähti sorakuopilta vasta tällä viikolla! Että ei kauheasti ehdi vesityötä harjoittelemaan ennen ensimmäistä starttia.
1 kommentti:
Onnea veteraani-kaunottarelle ;)
Lähetä kommentti