Sairaskertomus

Alma oli ollut ienkasvain- ja syyläoperaation jälkeen pirteä ja liikkunut iloisesti. Välillä vähän liiankin..

Ke 4.4. Alma oli pulkkamäessä mukana ja riehui kestohangilla, juoksi pulkkaa kiinni ja laski jyrkkää mäkeä pääedellä kun kieri hangella.

To 5.4. Alma oli aamusta jäykkä, nousi omin jaloin kuitenkin. Illasta nouseminen heikompaa, kävely hyvin jäykkää eikä halua liikkua. Oikea kinner ja molempien etusien ranteet vaikuttivat turvonneilta. Näin itse koiran ensimmäisen kerran pariin viikkoon.

Pe 6.4. Tilanne oli samanlainen edelliseen päivään verrattuna. Liikkuminen jäykkää, mutta näyttäisi helpottuvan hieman liikkumisen myötä. Annettiin leikkauksen jäljiltä jäänyttä särkylääkettä. Laahaa jalkojaan.

La 7.4. Vahvistettiin päivystävältä, että voidaan antaa särkylääke loppuun. Edelleen vaikeuksia nousta ylös, ei niin pahoja kuin edellispäivinä.

Su 8.4. Kuten lauantaina. Turvotus lisääntyi etenkin kintereessä. Lämpö 39,3 tai 39,4. Viimeinen särkylääke.

Ma 9.4. Ylös nouseminen jo parempaa. Turvotuskin näytto vähentyvän.

Ti 10.4. Ylös nouseminen oli helpottunut, mutta ei liikkunut vieläkään normaalisti. Turvotus hävinnyt. Lääkärissä todettiin neurologisia oireita (ei korjaa takajalkojen virheasentoja) sekä nivelrikkoa. Kortisonia pistoksena ja lääkkeeksi lepoa seuraavat pari viikkoa. Ajettiin takaisin Ouluun. Illalla ei halunnut syödä.

11.-12.4. Söi normaalisti. Ruokana tosin perusnappulaa herkullisempaa lohesta tehtyä "koiranmakkaraa" ja jauhelihaa. Lenkit vain tarpeillakäyntejä.

Pe 13.4. Kävi aamupissalla ja kieltäytyi aamulla syömästä. Ulkona seisoi vain ja hengitti raskaasti. Kompuroi vessassa astuttuaan vesikuppiin. Tämän jälkeen seisoi selkä hieman köyryssä ja tärisi. Limakalvot vaaleat. Mentiin klo12 lääkäriin ja otettiin verinäytte, rtg-kuvattiin ja ultrattiin. Rtg-kuvissa vatsasta ei saanut oikein selkoa onko se suolen mutkaa vai jotain muuta. Samassa kuvassa näkyi spondyloosimuutoksia pitkin selkärankaa. Kuvattiin lonkatkin, vaikka koin sen turhaksi, paskathan ne on enkä olisi kokenut tarpeelliseksi nähdä kuinka paskat. Oikea ihan muodoton, vasen hyvä, vain pieni nivelrikko. Ultrassa pernassa näkyi muutoksia ja hieman nestettä. Päättiin, että avataan ja katsotaan onko kasvain levinnyt muihin elimiin ja leikataan perna, jos näin ei ole. Pieni verenkuva näytti, että punasoluarvot ovat viitearvoja alemmat, mutta eivät vielä romahtaneet. Iso verenkuva ei ehtinyt valmistua, josta oltaisiin saatu viitettä toimivatko muut sisäelimet miten. Alma jäi leikkaukseen ja tunnin kulutta klinikalta soitettiin, että perna on poistettu ja silmämääräisesti ei näkynyt pesäkkeitä muissa sisäelimissä. Kun iso verenkuva on valmistunut, voitiin siitä todeta arvojen olevan normaalit. Leikkauksessa vatsaontelosta poistettiin 1200ml nestettä. Alma tuotiin heräämään ja siltä otettiin illan aikana kaksi kontrolliverinäytettä. Veriarvot olivat leikkauksen jälkeen romahtaneet (HGB 6,0g/dl, ennen leikkausta 9,0 ja viite 12,00-18,00;  HCT 18,38%, ennen 30% ja viite 37,00-55,00). Parin tunnin kuluttua arvot olivat hieman paremmat, eivät kuitenkaan vielä edes leikkausta edeltävissä luvuissa (HGB 7,0g/dl; HCT 22,07%), mutta verihiutaleiden määrä oli edelleen hyvin alhainen ja laskenut edellisen näytteen arvoista (1. kontrolli PLT 9, 2. kontrolli PLT 6, viite 200-500). Alma oli saanut herätessään nestettä suoneen, joten oli mahdollista, että saattaa niillä eväillä ponnistaa nousuun, mutta lauantaina olisi pitänyt ottaa kontrolli ja tehdä verensiirto tarvittaessa. Koska viikonlopulle verensiirron tekemistä ei saatu järjestettyä, tehtiin Almalle verensiirto perjantai-iltana. Oodi luovutti 250ml verta, joka siirrettiin Almalle. Lähdetään kotiin klo 23. Alma kakkasi kotiin tultua. Ei pissaa.

La 14.4. Heräsin yöllä klo2 ja huomasin lattialla verensekaista nestettä. Myöhemmin tarkempi tutkiminen osoitti, että suurinosa siitä nesteestä oli virtsaa, kun Alma oli pissannut alleen. Alman haavalappu tuntui märälle, joten soitin päivystävälle, että haluan tulla näyttämään. Alma on pirteä ja liikkuu reippaasti. Päivystävä puoskari ei saa järkevän kuuloisia lauseita ulos suustaan ja kritisoi vain, että tämän ikäistä koiraa on alettu leikkaamaan. Tunki suunnattomalla neulalla NaCl-liuosta selkänahan alle ruiskulla ja koira vinkui kivusta. En antanut laittaa kahta ruiskullista enempää, koska minusta se oli koiran kiusaamista. Jos haavan tihkuttaminen olisi normaalia, ei ole tarvetta kiusata koiraa. Kotona Alma syö verilettuja 4kpl. Olisi syönyt enemmänkin, jos olisin antanut. Loppuyön nukuin katkonaisesti vaikka koiralla näytti olevan asiat hyvin. Aamusta Alma heilutti häntää seisten ja kävi ulkona pissillä ja myöhemmin aamupäivällä myös kakalla. Söi hyvin ja annoin varmaan liikaakin ruokaa, verilettuja, maksamakkaraa ja nutrisal-geeliä. Aloitettiin ohjeen mukainen antibiootti suun kautta ja sai iltapäivästä myös yhden Rimadyl-tabletin. Vaihdettiin yöllä laitettu haavalappu uuteen, koska lappu pääsi kastumaan ulkona (rapaa/vettä roiskui jaloista lapulle). Haava tihkutti vain vähän. Alma söi koko päivän hyvin. Illalla oli nälkä kunnolla ja laitoin Alman portin taakse makuuhuoneeseen, ettei olisi koko ajan ravannut keittiössä kerjäämässä.

Su 15.4. Alma nukkui yön levollisesti. Aamulla oli kova nälkä ja sai hyvinturvotettua nappulaa pienen annoksen höystettynä veriletuilla, maksapasteijalla ja lohiöljyllä. Kävi pissalla ja kakalla heti aamusta. Haava oli tihkuttanut hieman enemmän, kun päivällä haavalappun alaosaan koskiessa sormenpäät tulivat punaiseksi. Yläosasta kuitenkin kuiva. Vaidettiin uusi lappu klo19 aikoihin. Alma sai särkylääkkeen klo18 aikoihin. Sen jälkeen läähätteli hieman (nukkui lämpimällä patjalla, kuuma?), mutta saattoi myös olla pissahätä, koska lopetti käytyään pissalla ja klo 20 nukkui rauhallisesti. Limakalvot näyttävät ihan kohtalaisen hyvälle, minun mielestä. Olen tässä vaiheessa kyllä jo ihan sokea värille tuijoteltuani koko viikonlopun koiraa hysteerisenä. Huomenna kontrolliverinäytteeseen.

Ma 16.4. Kontrollinäytteissä näytti hyvälle. PLT oli noussut niin huimasti, että lääkäriäkin ihmetytti. Edellisessä mittauksessa verihiutaleiden arvo oli 6 ja nyt 437! Kirkkaasti siis viitearvoissa. Punasoluarvot olivat vielä alhaiset, joten Alman niin inhoamaan verilettu/maksamakkara/maksalaatikko-kuuri jatkuu. Positiivista kuitenkin, että myös nämä arvot olivat nousseet perjantain viimeisistä lukemista. Verinäytettä otettaessa Almalla lipsui käpälät liukkaalla lattialla ja joutui jännitämään lihaksia pysyäkseen istuvassa asennossa. Tästä noustessa lattialla oli kirkasta, punertavaa nestettä. Ehkä noin 100ml enintään. Tätä sitten alettiin tutkimaan mitä neste oli ja mistä tuli. Lopputulokseena päädyttiin, että tuli haavasta, on kudosnestettä/koteloituneita nesteitä, ei vatsaontelosta kuitenkaan. Jatkossa seurataan, tihkuttamisen pitäisi loppua.

Ti 17.4. Haava ei vuotanut läheskään niin paljon kuin eilen, haavalappu lähes kuiva, mutta valitettavasti vihertävää räkää. Haavan reunat turvonneet. Eilen haavaan toki joutui ultrageeliä tutkimuksien yhteydessä sekä sitä käsiteltiin ultran aikana. Ärtynyt tästä?

Ke 18.4. Haava kuiva, ei mätää ainakaan niin paljon kuin eilen. Mutta iho oli turvonnut. Soitin lääkärille ja päätettiin vaihtaa antibiootit. Synulox pois ja tilalle kahta uutta antibioottia. Haavaa alettiin huuhtelemaan eikä enää peitetä. Vastoinkäymiset alkaisi jo riitämään :( Jotain positiivista: verottaja muisti minua iiiiisolla palautuksella.

To 19.4. Yöllä ja aamulla haavasta purskahti runsaasti nesteitä, kun Alma vaihtoi asentoa. Aluksi vuoto oli ihan kirkasta ja lopuksi vähän punaisempaa. Vuoto väheni iltaa kohden. Turvotus laski eikä koiralla ollut lämpöä. 


La 21.4. Edellinen yö oli ensimmäinen kuiva yö. Makuupaikalta ei siis löytynyt märkää länttiä. Päivällä pedille oli vuotanut n. 20 cm halkaisisijaltaan oleva kirkas läntti.

Su 22.4. Jälleen kuiva yö. Päivälläkään haava ei tihkuttanut ja haava alkoi näyttämään kuivemmalle. Alma olisi halunnut leikkiä taas, mutta ei edelleenkään uskalleta antaa sen kurittaa pehmolelujaan.

Ma 23.4. Edelleen yö kuiva. Käytiin kontrollikäynnillä Akuutissa. Haava näyttää kuivalle, mutta on auki ala-osasta. Ala-osassa myös edelleen turvotusta. Uusi antibioottikuuri puolessavälissä ja päätettiin jatkaa sitä vielä viidellä päivällä. Nyt siis jäljellä 10 päivää kuuria. Jos turvotus ei mene ohi kuurin aikana, jatketaan vielä lisää. Ei kuitenkaan näyttänyt, että olisi ollut tarvetta laajentaa kirjoa ja lisätä lääkkeitä.

Ke 25.4. Kuiva edelleen. Turvotus ehkä vähän laskenut. Eilen meinasi olla illalla meno jo ihan mahdotonta, kun kopasta kaivettiin uusia leluja sitä mukaa kun edellisiä nostettiin pois (miksi koppa on vielä esillä? No koska ei sitä yleensä ole kiinnostanut kuin pari suosikkilelua ja niiden puutteessa jättää leikkimättä). Piilotettiin sitten makupalojan pitkin olohuonetta, että saataisiin maltillisesti purettua ylimääräistä energiaa.