Huimin harppauksin on kevät tässä parin päivän aikana edennyt. Vielä viime viikolla käytiin meren jäällä treenaamassa ja hiihtämässä, mutta enää ei taitaisi sinne olla asiaan. Hankikanto on hävinnyt ihan täysin ja lumessa kävely on enemmänkin sohjossa kahlaamista.
 |
| Koko jengi |
 |
| Alma 11v 11k ja turkkia riittäisi taas... |
Almalle tämä talvi ei ollut ihan niin rankka kuin viime vuotinen. Ehkä lunta sitten oli vähemmän, että se pääsi paremmin liikkumaan tai sitten meillä on nykyään paremmat maastot lenkkeilyyn. Alma on ihan hyvässä kunnossa ja käy samat kävelylenkit (omistaja siis kävelee) kuin muu porukkakin. Vauhdikkaammat potkuri- tai hiihtolenkit Alma jättää välistä. Luulen kuitenkin, että näyttelyt on nyt käyty. Kuntoa varmasti pian 12-vuotiaalla vielä riittäisi, mutta oma innostus kuljettaa veteraania on laantunut. Kun tuo kasvatti taas talven aikana turkkiakin niin reippaasti, että sen näyttelykuntoon laittaminen ei ole mikään kevyt juttu (keritsimet olisi kova sana turkin siistimiseen...), taidan jättää näyttelyhommat tuolle helpommalle ;)
 |
| Oodi 1v10kk puolestaan kaipaisi karvaa muuallekin kuin kaulaan |
Oodi aloitti kolmannen juoksunsa kutakuinkin tarkalla ajalla, joten pääsemme nauttimaan juoksuttomasta kesästä. Ennen koehommia kuitenkin parit näyttelyt vielä, vaikka koira tiputtikin kaiken päällyskarvansa ja turkki on nyt vain pohjavillaa... Harmaa ja kiilloton siis.
 |
| Unni 7v 1kk on omasta mielestään niin tiineenä kuin narttukoira voi vain olla. |
Unni porskuttaa kuten ennenkin. Sen maailma ei tunnu muuttuvan, vaikka vuosia tulee lisää. Edelleenkin töissä ihmiset veikkaa Unnia nuoremmaksi kuin Oodia. Kokeita ajatellen Unnin kanssa on tehty ihan liian vähän. Se on kulkenut treeneissä mukana lähinnä tehden Oodin varjossa asioita, mutta kyllä me kokeisiin vielä mennään ;)
Kesää kohti siis ja kaikki on kuten ennen: Almalla on ihan liikaa turkkia helteitä ajatellen ja nuoremmat on ihan liian vähän treenattuja kokeita miettien :D
2 kommenttia:
Kuraa ja loskaa täälläkin. :/ Mukava kuulla, että Alma selvisi talvesta hyväkuntoisena. Harvinaisen hyväkuntoinen vanhus se onkin. :)
Minua jaksaa hymyilyttää aina teidän kuvia katsellessa, miten Unni-kakarasta on Oodiin verrattuna tullut se Aikuinen. (Ainakin fyysisesti. ;) )
Meidän veteraaniluokkapohdinnat päättyivät, kun allekirjoittanut ei jaksanut enää katsella kun koira mulkoili kulmakarvojensa takaa ja naureskeli partaansa. Asiaa ei suinkaan ratkaistu koulutuksella - vaan ottamalla trimmeri käteen. ;D
Unnikakarasta ja Oodikakarasta puhun töissä aina, että "ne nuoremmat". Hiphei, se mun toinen "nuorempi" on jo 7vee, joten ei se mikään nuori enää ole... Mutta toisaalta puhunhan yleensäkin, että otan molemmat koirat mukaan ja tarkoitan, että otan molemmat flatit mukaan. Alma kun onkin Alma - ei koira ;)
Lähetä kommentti