hyvää! Välillä pistää vauhdikas pääkoppa kroppaa hieman jumiin, mutta eläinlääkärissä ei olla käyty sitten viimeisen maksakontrollin (josta on taidettu silloin tännekin kirjata). Unni sai sillä kerralla luvan siirtyä normiruuan pariin syötyään loppuun viimeisen maksavaivaisten ruokasäkin. Nyt on syöty normiruokaa kuukauden verran eikä mitään oireita ole ollut. Kesän loppupuolella katsotaan vielä uudelleen maksa-arvot.
Pää vie edelleen kuin nuorella koiralla ja viimeksi juhannuksena Kiutakönkäällä joku veikkasi Unnia siksi nelivuotiaaksi. Valitettavasti kroppa ei ole enää nelivuotiaan koiran ja sen takia revittelevämpi urheilu vetee lihakset jumiin ja levon jälkeen koira könkkää hetken. Onneksi vertyy kuitenkin nopeasti takaisin nelijalkaiseksi ja kestää hyvin normaalia liikuntaa. Tasaisella rasituksella menee pitkät ja reippaatkin lenkit, joten ihan normaalia elämää me saadaan elää.
 |
| Todellinen rimppakinttu toukokuun alussa Rimppakinttu Showssa |
Jokaisesta päivästä nauttien mennään, sillä onhan näitä säikäytyksiä tälle vuodelle ollut. Tuossa kesän alussa oli koira yhtenä aamuna kolmijalkainen ja etujalka turvonnut kyynärästä asti. Kyllähän vuoden takaiset muistot siitä mitä jalkojen turpoaminen tarkoitti hyppäsivät mieleen. Onneksi turvotus laski seuraavaan päivään mennessä ja olettaisin syyn olevan meren rannassa jonkin terävän, esim. katkenneen kaislan pistäneen Unnia tassuun edellisenä iltana ja sen aiheuttaneen turvotuksen. Itsellenikin nimittäin onnistuin samalla reissulla hankkimaan jalkapohjaan pistohaavan noista kaisloista.
Ei Unnia ikäisekseen uskoisi. Minusta on niin mahtavaa, että yli yhdeksän vuotias koira on niin pirteä ja elinvoimaisen näköinen, että sitä tuntemattomat luulevat nelivuotiaaksi. Yksi syy miksi flatti on niiiin minun rotu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti