Oodi on joutunut yksin liikkumisen tehokuurille ja tänään lähdettiin illaksi Haukkukeitaalle agilitykisoja katsomaan siinä viiden aikaan. Toni oli Alman ja Unnin kanssa kotona noin seitsämään asti, jonka jälkeen jäivät kaksistaan. Kaksi aikuista koiraa, piece of cake, kyllähän ne kotona osaa olla. NOT.
Tullessani kotiin yhdentoista aikaan annoin koirille iltaruuan ja menin olkkariin. Lattia täynnä muovisilppua. Keittiöstä oli tyhjennetty kaikki syötäväksi kelpaava ulottuvilla ollut tavara. Kissanruokaa 2 kiloa, pussillinen tuoreita karjalanpiirakoita sekä vaalean leivän jämät yhden pussin pohjalta. Kaikki pussit oli asiaan kuuluvasti revitty mahdollisimman pieniksi. Toki myös tyhjät karkkipaperit oli paloiteltu.
Kenenkähän sitä piti aikuistua? Alman 12vee? Unnin 7vee? Eipä sillä, tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta tällä viikolla...
1 kommentti:
Tilaisuus tekee... ruokajuhlat? :D Kun ei ole tarvinnut näyttää kakaralle hyvää esimerkkiä, aikuisetkin ovat voineet rentoutua ja nauttia elämästään. ;)
Meidän herra Partanen 8v. on kunnostautunut kiipeämällä kyläpaikan ruokapöydälle syömään valmiit voileivät, kun isäntäväki oli olohuoneessa. Ihan sattumalta bongasin hurtan keittiön ikkunasta kun olin tulossa ulkoa. Kun tulin sisään, se oli jo täysin viattomana ovella vastassa eikä kukaan sisällä olijoista ollut huomannut koiran edes poistuneen olkkarista. :D
Suurin mysteeri on, miten se onnistui hyppäämään katetulle pöydälle, liikkumaan siellä ja vielä hyppäämään alas pitämättä minkäänlaista ääntä tai kaatamatta mitään?
Lähetä kommentti