Oodi aloitti aamun käyttäytymällä melko vallattomasti näyttelypaikalla. Esiintyminen kuitenkin sujui aivan mukiinmenevästi ja lopputulos ihan juuri niin hyvä kuin karvattomalta koiralta voi odottaa. Itse arvostelu on juuri niin Oodi kuin olla voi plussineen ja miinuksineen. Ei ole oma koirasilmä tehnyt tepposia ;) Turkittomuudella ei niitä Oodin virheitä ainakaan peitelty, joten tuomari löysi juuri ne virheet mitkä omaankin silmään eniten pistää:
"Well balanced bitch. Head of good lenght. Good neck. Good front and rear angulations. Iwould prefer more lenght in her ribgage. Good bone. Good high feet. I would prefer little refinement all through. Moved soundly, a little loose in front at the moment. " JUN EH
Unnin ja Alman kehät meni päällekäin. Toisin kuin joillain muilla, minulla ei ole pokkaa pyytää kehää odottamaan, että ehtisin itse esittämään omat koirani, joten onneksi Unnin oli mahdollista pyörähtää kehässä kasvattajansa kanssa. Tosin siinä odotellessani Alman vuoroa ja flattikehälle päin tihrustellessa totesin, että hyvä vain, ettei itse ehtinyt sen kanssa kehään. Unni on nimittäin ainoa koira, jonka kehässä käyntiä jännitän. Näin kentän toiselle reunalle vain juoksemisen, mutta ilmeisesti Unni oli esiintynyt ihan unnimaisesti, koska arvostelukin oli ihan unnimainen.
"6 years old, this bitch doesn't show her age. She has good feminine head and good reach of neck. She's well angulated front and rear. I would prefer her longer cast(?). She moved quite well. Her bit is not correct." KÄY EH
Täytyy vain sanoa, että onneksi 6-vuotiaasta ei näy ikä ;) Olisin huolestunut, jos näkyisi.
Jotain pinkkiä kuitenkin myös flattirintamalla, kun pyörähdettiin veteraaniluokassa debytoimassa Silvan (11v) kanssa. Silvan kanssa onnistuttiin juoksemaan niin kovaa, että voitettiin viidestä veteraaninartusta kaksi. Pari kierrosta enemmän niin oltaisko juostu lopuistakin ohi ;)
[caption id="attachment_231" align="aligncenter" width="480" caption="Kehässä Silvan kanssa (kuva Päivi S.)"]
[/caption]Alma jatkoi myös totutulla linjalla. Hyvin se jaksoi kuumassa kelissä, vaikka juokseminen tympäisikin. Almalla on turkki kaikenlisäksi ihan irti, joten voin vain kuvitella kuinka kuuma on sellainen turkki, missä on irtokarvoja joukossa.
“It was hard to believe that this lovely bitch was eleven. When she was free standing and wagging her tail she looked an absolute picture. Her profile is balanced. Her construction exellent. And it was only on true move that her age was showing. The dog to be proud of.” VET ERI2
Tuomari ihasteli moneen otteeseen yksilöarvostelun aikaan. Kaikki muut veteraaninartut olivat 8-vuotiaita ja tuomari oli todellakin hämmästynyt kuullessaan Alman iän. Hampaatkin piti katsoa kahteen kertaan saatesanoin, että tämän ikäisillä hampaat on yleensä huonossa kunnossa, mutta Alman hampaat ovat erinomaiset. Eri-ruusuketta antaessaan tuomari vielä kehui kuinka valloittava koira on, aivan kuin se juttelisi minulle ja kuinka saan olla ylpeä siitä. Sijoitusruusuketta antaessaan tuomari sanoi "she deserves every bit of this". Niinhän se tekee :) Katsotaan nyt oliko tämä Alman viimeinen näyttely. Muualle en ole sitä ilmoittanut, mutta viileämmillä keleillä Alma voisi kehissä vielä pyörähtää.
Alma pääsi myös jo toisen kerran elämässään osalistumaan flattierkkariin ;) Lapsi ja koira -kisaan nimittäin. Hieman vetelästä esitettävästä huolimatta nuori händleri ei saanut loppuelämän traumoja koiranäyttelyistä.
[caption id="attachment_224" align="aligncenter" width="480" caption="Alma lapsi ja koira -kisassa"]
[/caption]Mukava reissu kaikenkaikkiaan, vaikka "vähän" lämmin olikin. Kuopion kautta Joensuuhun ajettiin ja Kuopioon näyttelyn jälkeen vielä jäätiinkin. Ja Kuopiossahan on aina mukavaa :) Nyt kuitenkin taas kotona huokaisemassa ja Unnilla ainakin taisi olla ikävä Siiriä (joka oli sillä välin meinannut alkaa käärmeenlumoojaksi meidän takapihalla... Ei kiva...) - tai ainakin sen kakkaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti