Pakkaspäivä pisti miettimään kaksi kertaa viitsiskö sitä ja jaksaisko sitä ajella Virpiniemeen kisoihin. Koska ei olla täysin vedestä tehty ja meidän jäätymispiste on vähän vähemmän kuin nolla niin olihan se avattava tämän vuoden kisaurakointi. Kivan kinkkisiä ratoja oli Rauno Virta väsännyt ja tuli taas uusia treeni-ideoita. Vinot lähdöt kontakteilta ja okseri kun unohtuu vähän turhan hyvin treenattavien asioiden listalta. Tuo okseri koitui ekalla radalla kohtaloksi, kun yllättävästi irronnut koira ehtikin mutkasta vähän turhan nopeasti hitaan ohjaajan matkaan ei se vissiin sitten ehtinyt rekisteröimään seuraavaa hyppyä okseriksi. Onneksi ei käynyt pahemmin, vaikka naamallaan kynti hetken hallin tekonurmea ja vitosella päästiin ihan maaliian asti. Toiselle radalle viisastuneena hyppyytin okseria omaa vuoroa odotellessa ja maltoin radallakin viedä sen rauhallisemmin. Vinot lähdöt kontakteiltakin onnistuivat jotenkuten (vaikkakin se A oli vähän turhan liukas...) ja nollalla maaliin. Hyvä nolla se olikin loppujen lopuksi, sillä sijoituttiin toiseksi (2./24) kahden bordercollien väliin :) Onhan se treeneissä tehnyt koko talven hyvää työtä, mutta nyt tuntuu rytmi löytyneen kisoissakin. SM-kisat ei vaikutakaan enää niin kaukaiselle ajatukselle, josko tässä ehtisi enemmänkin kisaamaan, että saisi vielä ne kolme puuttuvaa nollaa pakettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti