keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Tilastoja

Ilmoiteltuani Almaa taas näyttelyihin tuli vilkaistua tietokannasta Alman näyttelytilastoa.

  • Takana nyt yhteensä 26 virallista näyttelyä

  • 13 veteraaniluokassa

  • 11 kertaa erinomainen, kaksi pn-sijoitusta

  • 14 kertaa erittäin hyvä

  • yksi hyvä

  • Keskiarvo siis edelleen erittäin hyvä ;)

  • Näyttelykäyntejä maksimissaan 5/vuosi: 2001, 2007 ja 2009

  • 2006 ei kertaakaan kehään

  • vain yksi näyttelykäynti/vuosi: 2002, 2005 ja 2008

  • tyypillinen sijoitus 2. tai 3. (molempia 9kpl)

  • kaksi luokkavoittoa


Tälle vuodelle näyttelysuunnitelmia on tehty niin, että tuo 5 kertaa tulee tänäkin vuonna täyteen, mikäli kunto riittää. Koska kyseessä on luultavasti viimeinen näyttelyvuosi, olisiko se oman ennätyksen rikkomisen paikka? Alma kuitenkin tykkää noista näyttelyreissuista, joten pistetään kuudes näyttely mietintään. Mahdollisuudet olisi sitten myös tuon laatuarvostelukeskiarvon heilauttamisesta, jos Alma pysyy hyvässä kunnossa.

Miten jotkut jaksaa käydä vuodessa kymmeniä näyttelyitä, kun minusta tuo viisi on jo paljon ja nyt kuudennen keksiminen tälle vuodelle saa tuntemaan itsensä jo ihan näyttelyharrastajaksi :D

3 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Kyllä te minun silmissäni olette oikeita näyttelyguruja tuollakin käyntimäärällä! Täällä kun mietitään edelleen, pitäisikö koira ilmoittaa edes siihen ensimmäiseen näyttelyyn... omistajan ensimmäiseen siis. ;)

Onnea vielä Almalle menestyksestä! :)

allikon kirjoitti...

Ehdottomasti kannattaa ilmoittaa! Kaikkea pitää kokeilla kerran elämässä, tai ainakin näyttelyissä käyntiä. Itsekin on oppinut tykkäämään näyttelyistä, kun Alman kanssan niissä on mukava käydä: Alma tykkää, kun saa makkaraa ja se osaa rentoutua hulinassakin ja ennen kaikkea se osaa käyttäytyä (no jos pientä komentamista ei lasketa) näyttelypaikalla! Tätä "näyttelyharrastuksesta" tykkäämistä saattoi tietysti osaltaan auttaa myös, että opetti vihdoinkin koiransa esiintymään. Eihän kokeisiinkaan lähdetä osaamattomina ja samoin myös näyttelyissä on huomattavasti helpompaa, kun tietää koiransa osaavan esiintyä.

Kaisa kirjoitti...

Kai sitä pitäisi... voin vain niin hyvin kuvitella, mitä siitä tulisi: Partanen pörräisi muille uroksille ja pahimmillaan päätyisi tappeluun, katkoisi näyttelyhihnan ja ryntäisi karkuun ja kävisi ryöstämässä kaikki ruokakojut näyttelypaikalla ja ahdistelisi narttuja. Kun se lopulta saataisiin takaisin kehään, se tuuppaisi tuomarin maahan, kiipeäisi syliin ja kieltäytyisi nousemasta ennen kuin olisi saanut mielestään tarpeeksi rapsutuksia. Hampaiden katsominen onnistuisi vain siten, että koira köllöttäisi selällään rapsuteltavana; silloin sen suu on joka tapauksessa iloisessa virneessä. Loppuajan se lojuisi kehänlaidalla umpiunessa, mutta sijoittuneena strategisesti keskelle käytävää niin, ettei kukaan pääsisi silittämättä ohi.

Vapaaehtoisia handlereita? ;)

Onhan se todistettavasti osannut joskus käyttäytyä, kun on valionarvonsa saanut. Ja taitaapa näyttelypapereissa olla pari merkintää "hienosta esiintymisestä" ja "mukavasta luonteestakin". Mutta mitä ollaan kopelointitreenejä tehty, lopputuloksena on aina ollut takamuksilleen kaatunut "tuomari", sylissään rennonlötkö ja onnellinen nausteri. (No ok, ehkä käytöskuri ei niissä harjoituksissa ole ollut ihan saksalaista luokkaa... ;) )

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...